Neurodiversiteetin ja autismin sanoittamisesta

a close up of a tree with white flowers

Kielitoimiston sanakirja 2024, hakusana autismi: ”synnynnäinen neurologinen poikkeavuus, jolle ominaisia piirteitä ovat mm. aistiherkkyys sekä toiminnanohjauksen ja sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet.”

Tänään on neurodiversiteetin juhlistamisen viikon neljäs päivä. Kielitoimisto kertoi tällä viikolla ajantasaistaneensa noin 1200 sanastoartikkelia. Ylläoleva autismin merkitys on päivitetty aiemmasta, hakusana ”autismi” on tuotu 2000-luvulle aiemmasta, Duodecimin sanaston mukaisesta 1910-luvun merkityksestä. Päivitys on myönteinen, neurodiversiteettiä huomioiva, sillä eri neurotyyppiä ei tuossa sanoituksessa selitetä häiriönä.

Sanaston suhteen neurodiversiteetin eli neuromoninaisuuden tai neuromonimuotoisuuden saralta voi muutenkin kertoa hyviä uutisia. Neuromoninaisuuteen liittyvät käsitteet alkavat pikkuhiljaa tulla laajemmin käytetyiksi. Viime vuonna esimerkiksi sana neurovähemmistö esiintyi Helsingin Sanomissa ja eduskuntakeskustelussa.

Yksi huomio vielä sanoituksista. Aiemmissa blogikirjoituksissa Autismiliitto, neuromoninaisuus, talous ja ABA ja Neurodiversiteetin päivä: Erilaisuus on rikkautta julkaisin kielimalli Clauden tuottamaa tekstiä. Claude käytti englannin sanan ”neurodivergent” mukaisesta suomeksi sanaa ”neurodivergentit” sanan ”neuroepätyypilliset” ohella:

”Vaikuttamistyössä keskeistä on neurovähemmistöjen oman äänen kuuleminen. Tämä edellyttää turvallisia tiloja ja kanavia, joissa neuroepätyypilliset ihmiset voivat jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan. [ … ] on muistettava, että neurodivergentit yksilöt ovat moninainen joukko, eikä mikään yksittäinen ryhmä voi edustaa kaikkia.”

Suomeksi ei oikein ole vakiintunutta eikä ongelmatonta sanaa neurodivergent-käsitteen vastineeksi. Neuroepätyypillinen ja neuropoikkeava ovat jonkin verran käytössä. Vaikka ei ole loogista käyttää neuromoninainen-sanaa yksilöstä, näinkin tehdään, tälle lyhenteeksi on tarjottu ”nemo”-sanaa. Kieliammattaisen laatimaksi olen kuullut sanatarjokkaan ”neuroerokas”. Minulle tulee mieleen kysyä, onko yleensä edes tarvetta tällaiselle yksilön erokkuutta tai eroavuutta osoittavalle sanalle? Yksilötasolla meillä on täsmällisempiäkin sanoja, kuten autisti. Suhteessa yhteisöön taas ainakin useimmiten on nähdäkseni parempi tarkastella asiaa ryhmien aseman kannalta, ja tähän käsite neurovähemmistö on omiaan.

Lisää sanoituksista:

Neurokirjon sanasto (Neuromoninaiset): https://www.neuromoninaiset.fi/sanasto
Ylioppilaslehti: Mistä puhumme, kun puhumme autismista?
Autismin syrjimätön sanasto
Kaiao: Miksi neuropsykiatria- alkuinen terminologia ja nepsyttely on syrjivää ja harhaanjohtavaa
Saara Leppänen: Muutama sana neuromonimuotoisuudesta

Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *